tiistaina, heinäkuuta 12, 2005

Kunhan nyt vain söisit edes vähän jotain

Jääkaapistani löytyy edelleen aina Jacky-vanukkaita. Niin kuin löytyi lapsenakin. Kaverit saivat vanukkaita vain jälkkäriksi, itse sain syödä niitä jogurtin sijaan. Kunhan vain söin.

Äiti osti kaupasta ihan mitä vain, jos vain suostuin syömään. Nyt vasta kunnolla tajuan, kuinka hädissään äiti oli. Oli valmis tekemään ihan mitä tahansa, kunhan söisin, edes vähän.

Yleensä muun perheen syödessä siirtelin ruokaa lautasen toiselta puolelta toiselle, paloittelin ruokaa aina vain pienemmiksi paloiksi, muiden syötyä jäin pöytään istumaan ja tunnin jälkeen luovutin ja annoin annokseni koiralle. Ja uskottelin itselleni ettei äiti huomannut mitään.

Ei vain tehnyt mieli syödä.

tiistaina, heinäkuuta 05, 2005

Pömppömaha

V: sulla on pömppömaha (silittää vatsaani selkäni takana makoillessaan kun yritän riidellä suhteestamme)
M: kiitos, ihan niin kuin olo ei muutenkin olis jo kamala
V: no älä nyt. enhän mä tiedä ketään noin laihaa kuin sä

Tuo viimeinen kommentti ei enää yhtään paikannut tilannetta. Pömppömaha, jota on taas lupa vihata.