Paljastin, paljastuin
Tunnen itseni hölmöksi kertoessani etten ole osannut aina syödä. Bulimiasta kertomisen jätän suosiolla väliin. Ja syömättömyyden hulluudestakin ison osan.Tavallaan se kaikki tuntuu niin kovin kaukauselle, ei ollenkaan minun elämälleni. Ja silti se sairastamisen aika on omaani, omintani.
Teki kipeää kertoa, muistaa taas itsekin millaista elämää olen elänyt.
Eihän enää koskaan?
posted by . @ 20:05
2 Comments:
minun "urani" on hyvin lyhyt verrattuna kokemuksiisi. kiitos, kun kirjoitit sen mitä kirjoitit. toivottavasti pystyt säilyttämään anonymiteettisi ja sinulle ei käy kuten minulle. hyvää jatkoa.
-strangelove-
Tällä uralla ei koskaan tule pääsemään johtoasemaan, tiedoksi vain. Älä lähde pitkittämään uraasi enää yhtään, terveenä on oikeasti ihan mukavaa :)
Lähetä kommentti
<< Home