lauantaina, helmikuuta 05, 2005

Selviytyjätyyppi ei selvinnytkään

Olen istunut usean lääkärin ja hoitohenkilökunnan edessä hymyilemässä nätisti, kun on kysytty syömisestäni. Osannut aina selitellä itseni ulos. Olen aina saanut hoitohenkilökunnan uskomaan, että selviän. Selviytyjätyyppi. Yhden kesän avohoidon päättäessäni hoitaja sanoi uskovansa, että selviydyn, olen selviytyjä. Vuotta myöhemmin makasin sängylläni ja pelkäsin sydämeni pettävän. Olin huijannut meitä molempia, en selviytynytkään.

Hoitoon menemättömyydelle oli aina monta selitystä. Uskottelin itsellenikin, että menisin hoitoon ylitettyäni tietyn rajan. Kummasti se raja vain siityi aina sairauden edetessä. "Sitten jos paino on alle xx kg. Sitten jos koulu alkaa mennä huonosti. Sitten jos en hallitse tilannetta. Sitten jos opin oksentamaan. Sitten jos joku huomaa pahan oloni." Sitten jos ja sitten kun.