Huume, joka kuuluu terveenkin elämään
Ruokariippuvuus on ilkein, koska suhdetta ruokaa ei voi katkaista.
-Jonna/Siskonmakkarat (toim. Laura Hakala)
Olin päättänyt parantua. Olin päättänyt alkaa syömään. Minulla oli oikeus syödä. Mutta mitä ihmettä oli normaali syöminen? Syöminen meni aina yli tai ali. Tutut ääneen kummastelivat kun otin kolmannen lautasellisen kiisseliä. Yritin vain syödä normaalisti, ilmeisesti se ei ollut sitä. Yritin ruokalassa ottaa mallia muiden annoksista, ne olivat valtavia. Oli vaikeaa arvioida, milloin otin itse oikeasti liikaa ruokaa, kun muidenkaan annokset ei tuntuneet normaaleille. Olisi ollut niin kovin paljon helpompaa olla sitten syömättä kokonaan.
Tupakoitsijoita neuvotaan välttämään tilanteita, joissa on tottunut polttamaan. Nistejä neuvotaan jättämään kaveriporukka jossa on käyttänyt aineita. Syömishäiriöisiä neuvotaan syömään. Mutta miten ihmeessä pääsisin syömishäiriöstä eroon kun käsketään keskittymään ruokaan?
Kokeilin bulimiaa. Söin (kyllä, joskus sitten niitä liian isojakin annoksia) ja oksensin. Samaan aikaan yritin tervehtyä (=alkaa syömään) ja päästä eroon "huumeestani" (=oksentaa ruoka). Yhtälö ei toiminut kovinkaan hyvin.
posted by . @ 17:54
3 Comments:
Apua.^^' Apua. Mulla on ihan sama ongelma. Joko syön kamalasti pystymättä lopettamaan, sitte oksennan (ja jos yritän olla oksentamatta alan vihaa itteäni)tai sitten olen syömättä mitää.
Se parantuminen ei kyllä oikein sovi yhtälöön, ei juu.
Jooh, mulla sama ongelma. Varsinkin, kun oon ollut useamman vuoden vegaanina ja kertakaikkiaan syön erilailla kuin muut nykyisessä asuinpaikassani, niin vähän arvailun varassa aina tää käsite "normaali syöminen". Kavereiltani jos otan mallia (pizzaa kerran päivässä, tms) niin metsään menee kaikkein eniten.
Nyt oon pari kuukautta sapustellut sitä, mitä mieli tekee vähintään kolmen tunnin välein. Jos ei nälätä, niin sit vaikka juon vaan teetä. Pääasia, et on sellanen fiilis, et voi syödä just niin paljon kuin nälättää, mahasta ei tule pallo eikä edessä toisaalta ole nälkiintyneenä riutumistakaan.
Myös se toimii, että jatkuvasti on jotain naposteltavaa käden ulottuvilla. Jos sit tuntuu, et vyötärölinja alkaa levetä, niin kevyempien eväiden suhteellista määrää vaan lisää :)
ilzu86@luuukku.com Mulla on paljon asiaa ja kerrottavaa... äsken tein älyttömän pitkän tekstin... hävis... mutta voidaaanko olla yhteyksissä kun olen aina ollut tämän asian kanssa ihan yksin. ennnen 38kg ,nyt en uskalla käydä vaavlla... mutta... edelleen paino ja sen tarkkailu hallitsee elämää... lihottukkin on... kun olis vaaan joku jonka kanssa jutella tästä.
Lähetä kommentti
<< Home